Kyselyyn vastasi 1241 nuorta

44 % koko Pohjois-Savon 8-luokkalaisten ikäluokasta

Maaseutualueilla asui 739

sekä kaupunkialueilla 466 nuorta 

Nuoren mielikuva maaseudusta

Pohjoissavolaisen yläasteikäisen nuoren mielikuva maaseudusta on perinteinen:

1. Nuoren mieleen maaseutu piirtyi maatalouspainotteisena ydinmaaseutuna. Mielikuvaan yhdistyy vahvasti myös idyllinen maalaismaisema, luonnonläheisyys ja rauha.
    
2. Kymmenen eniten vastattua yksittäistä sanaa olivat pelto, eläin, lehmät, maatila, metsä, traktori, rauha ja rauhallisuus, luonto, navetta ja haju.
    
3. Maaseudun luonto ja rauha miellyttävätkin hyvin suurta osaa nuorista, sillä lähes neljä viidestä vastasi metsän olevan hänelle tärkeä virkistäytymispaikka ja Monta mahista -työpajoissa koulusta riippumatta oli nuorten mielestä maaseudussa parasta luonto, rauha ja eläimet.

Maaseudun trendikkyys mietityttää:

1. Mielikuva maaseudun trendikkyydestä, mietitytti selkeäsi nuoria. Lähes joka toinen nuorista vastasi, ettei ole samaa, eikä eri mieltä väittämän kanssa, mikä viestii siitä, ettei nuorella ole selkeää mielipidettä asiasta.

Maaseudun tuntemus

ja maaseutuasenteet kulkevat käsikädessä.

Kuvio: Miten suhtaudut seuraaviin väitteisiin?
Erot poikien ja tyttöjen välillä (%):

Maaseudun tuntemus

ja maaseutuasenteet kulkevat käsikädessä.

Yleiskuva nuorten maaseutuasenteista on positiivinen, mutta niiden voidaan huomata olevan vahvasti sidoksissa nuoren tuntemukseen alasta:

1. Nuoret tunsivat hyvin (70 %) kotimaista ruoantuotantoa, ja peräti 86 % allekirjoitti väitteen kotimaisen ruoan syömisen tärkeydestä ja 77 % suomalaisen ruoantuotannon vastuullisuudesta. Tuloksen perusteella nähdään yhteys, jossa tuntemus vaikuttaa positiiviseen asenteeseen elinkeinosta.
    
2. Sama havainto tehtiin myös asuinpaikan osalta; maaseutualueilla asuvat nuoret tunsivat paremmin kyselyn aihealueina olleita maaseudun asioita sekä heidän maaseutuasenteensa olivat positiivisempia.
    
3. Asenteet olivat osittain sukupuolittuneita. Pienin ero sukupuolten välillä oli kotimaisen ruoantuotannon tuntemuksessa (vain 2 %), kun puolestaan merkittävin (17 %) ero oli Suomen metsien hoitotapojen ja hyödyntämiskohteiden tuntemuksessa. Tämä näkyi asenne-eroina poikien ja tyttöjen välillä suhtautumisessa väitteeseen Suomen metsätalouden kestävyydestä. Sukupuoliero täysin samaa mieltä olevien kesken oli verrattain iso; pojista täysin samaa mieltä oli 44 % ja tytöistä 21 %. Tytöistä 42 %:lla valinta painottui osittain samaa mieltä valintaan ja 34 % ei osannut ottaa selkeää kantaa, mikä viestii metsien hoitotapojen ja hyödyntämiskohteiden tuntemuksen puutteesta.

Perinteikkäät ammatit

Maaseutuammattien tuntemus painottuu perinteikkäisiin maa- ja metsätalouden ammatteihin. Jatkokoulutusmahdollisuuksia ei tunneta:

1. Nuorista kolme viidestä vastasi tuntevansa maaseutuammatteja, mutta heidän mielikuvissaan maaseutuammatit vaativat hyvää fyysistä kuntoa ja jatkokoulutusmahdollisuuksista oltiin epävarmoja. Tämä viittaa siihen, että alan asiantuntija-ammatteja, toimistotyöluontoisia ja fyysisesti kevyempiä ammatteja ei tunneta. Käsitys maaseutuammatista nojaa vahvasti perinteikkäisiin maa- ja metsätalouden ammatteihin, kuten metsuri, metsäkoneenkuljettaja, karjanhoitaja ja maanviljelijä.
    
2. Samat havainnot tehtiin myös 9-luokkalaisten Monta mahista -työpajoissa, jotka toteutettiin kahdeksassa pohjoissavolaisessa koulussa (sanapilvi luonnonvara-alan ammateista).

Alan ammatit kiinnostavat

Alan TET- ja kesätyöpaikat sekä ammatit kiinnostavat nuoria, mutta tieto on hukassa:

1. Maaseudun TET- ja kesätyöpaikat sijoittuivat nuoria kiinnostavimpien maaseudun aihealueiden joukkoon, mutta nuorista heikosti tai ei lainkaan TET-paikkoja vastasi tuntevansa enemmän kuin kaksi kolmesta nuoresta.
2. Luonnonvara-alan alan koulutusmahdollisuudet kiinnostivat neljäsosaa vastaajista ja alan työllistymismahdollisuudet joka kymmenettä nuorta.
3. Nuorista yli puolet tunsi huonosti ja kuusi prosenttia ei lainkaan maaseudun työllistymismahdollisuuksia.

Suomessa on pula osaavista tekijöistä useilla aloilla, myös maa- ja metsätaloudessa, joten yritysten panostaminen nuoren myönteiseen ensikosketukseen työelämässä on keskeisessä roolissa nuoren kiinnostuksen heräämisessä alaa kohtaan. Talous ja nuoret TATin (2020) julkaiseman tutkimuksen mukaan iso osa nuorista (37 %) innostui TET-kokemuksensa myötä toimialasta.

Tietoa halutaan

Kuvio: Mistä olet saanut tietoa maaseudun työmahdollisuuksista?

Tietoa halutaan

Kuvio: Mitä kautta haluat lisätietoa?

Tietoa halutaan​

1. Kyselyn tulosten perusteella koulun rooli maaseututuntemuksen edistäjänä ja maaseudun asioiden viestimisessä on merkittävä. Kaksi viidestä halusi saada tietoa maaseudun asioista oppituntien kautta ja kolmelle viidestä tärkein tietolähde maaseudun työmahdollisuuksista oli opettaja sukupuolesta tai asuinpaikasta riippumatta.

2. Toiseksi eniten nuoret kertoivat saaneensa tietoa maaseudun työmahdollisuuksista perheeltä ja sukulaisilta.

3. Neljäsosa nuorista toivoi tietoa maaseudun asioista yritysvierailuiden ja opintoretkien kautta, mikä vahvistaa käsitystä aitojen ja konkreettisten kokemusten saamisen tärkeydestä.

4. Puolestaan tiedonhakukanavana sosiaalisen median merkitys jäi vähäiseksi. YouTube (16 %) oli suosituin valinta, jonka jälkeen tuli TikTok (12 %). Neljäsosa vastaajista ei halua saada lisätietoa vaihtoehtoina olleista maaseudun aihealueista.

Luonnonvara-ala kiinnostaa

Luonnonvara-alasta kiinnostuneiden määrä on kasvanut, mutta ammattikohtainen kiinnostus edelleen sukupuolittunutta:

1. Kyselyyn vastanneista nuorista maa- ja metsätalousalasta kiinnostuneita oli 271 (22 %) ja luonto- ja ympäristöalasta 227 (19 %) nuorta, joka on lähes kaksinkertainen määrä edellisiin vuosiin verrattuna. Pohjois-Savossa luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen (1. hakutoive) hakeneiden määrän keskiarvo vuosien 2016–2020 välillä oli 156 hakijaa (Maaseutuammattiin ry vaikuttavuustilasto).
    
2. Maa- ja metsätalousalan kiinnostuksessa oli selkeä ero poikien ja tyttöjen välillä, sillä pojista alasta kiinnostuneita oli 36 % kun tytöistä vastaava määrä oli 9 %. Luonto- ja ympäristöalan osalta ero ei ollut niin merkittävä, sillä pojista kiinnostuneita oli 20 % ja tytöistä 18 %.
    
3. Myös ammattikohtaisessa kiinnostuksessa oli sukupuolieroja ja vastaukset mukailivat yhteiskunnassa vallitsevia näkemyksiä jaosta nais- ja miesvaltaisiin ammatteihin:

• Tytöillä painottuivat eläimiin liittyvät ammatit, kuten eläinlääkäri, eläinten- tai hevostenhoitaja, kun taas pojilla koneisiin liittyvät, kuten metsäkoneenkuljettaja ja maatalousyrittäjä.
• Nuorista metsäalan ammatin toiveammatikseen nimenneet olivat yksinomaan poikia. Maatalousalan ammateista eläinlääkärin tai eläintenhoitoon liittyvän ammatin nimenneistä suurin osa (89 %) oli tyttöjä ja maatalousyrittäjyydestä kiinnostuneista suurin osa (72 %) oli poikia.

Asuinpaikan osalta maaseutuammatin toiveammatikseen valinneista noin neljä viidestä asuu maaseutualueilla ja yksi viidestä kaupunkialueilla.

Yrittäjyysaikeet ovat korkealla

Nuorten yrittäjyysaikeet ovat kohtuullisen korkealla, vaikka vastaajana on 14-vuotias nuori, joista moni etsii vielä ”omaa juttuaan”.

Kuvio: Näetkö itsellesi yrittäjyyden urapolkuna?
Erot maaseutu- ja kaupunkilaisnuorten välillä (%):

Yrittäjyysaikeet ovat korkealla

Nuorten yrittäjyysaikeet ovat kohtuullisen korkealla, vaikka vastaajana on 14-vuotias nuori, joista moni etsii vielä ”omaa juttuaan”:

1. Kahdeksannella luokalla toiveammatin tai alan valintaan liittyy vielä paljon epävarmuutta ja monipuolisen tiedonsaannin merkitys eri vaihtoehdoista korostuu. Lähes 40 % nuorista ei määritellyt toiveammattiaan, mikä erottui selkeästi muista vastauksista. Heistä neljäsosa ei tiennyt toiveammattiaan tai sellaista ei ollut ja joka kymmenes jätti vastaamatta kysymykseen.

2. Yrittäjyysaikeiden osalta nuorista 22 % näki yrittäjyyspolkunsa todennäköisimpänä muualla kuin maaseudulla, mikä oli myös vastausvaihtoehdoista suosituin valinta. Maa- ja metsätalousalan yrittäjyyden urapolkuna näkee 12 % vastaajista. Erot sukupuolten välillä luonnonvara-alan yrittäjyyttä kohtaan olivat selkeitä; pojat näkivät tyttöjä useammin maa- ja metsätalouden yrittäjyyden urapolkuna, kun taas tytöt hevosalan yrittäjyyden. Luontoyrittäjyyden ja maaseutuyrittäjyyden osalta ei ollut vastaavaa sukupuolittuneisuutta.

Missä haluaisit asua?

Kuvio: Millaisessa paikassa haluaisit asua 30-vuotiaana?
Erot poikien ja tyttöjen välillä (%):

Missä haluaisit asua?

Kuvio: Mitkä seuraavista asioista vaikuttavat oman asuinpaikkasi valintaan tulevaisuudessa?
Erot poikien ja tyttöjen välillä (%):

Missä haluaisit asua?

Haaveena asua kaupungin läheisellä maaseudulla ja kaupungin kehysalueella, jossa työpaikat ja palvelut ovat lähellä, mutta on tarjolla myös oma tilaa ja luonnon läheisyyttä:

Tärkeimmiksi tulevaisuuden asuinpaikan valintaan vaikuttaviksi asioiksi nousivat työllistyminen ja palvelut. Luonto oli monelle nuorelle tärkeä virkistäytymispaikka ja maaseudun rauhaa arvostettiin, mutta ne eivät yksistään riitä maalle muuton perusteeksi. Nuorten haave asua 30-vuotiaana kaupungin läheisellä maaseudulla (29 %) tai kaupungin kehysalueella (28 %) tukevat näitä edellä mainittuja tarpeita, jossa työpaikat ja palvelut ovat lähellä, mutta on tarjolla myös oma tilaa ja luonnon läheisyyttä.

Nuoret miehet jäävät maaseudulle, nuoret naiset muuttavat pois:

Pojilla ja tytöillä oli erilaisia mieltymyksiä asuinpaikan suhteen. Tytöt vastasivat poikia useammin haluavansa asua kaupungin läheisellä maaseudulla, kaupungin kehysalueella, sisemmällä kaupunkialueella tai ulkomailla, kun taas pojat haaveilevat tyttöjä useammin asuvansa tulevaisuudessa ulommalla kaupunkialueella, harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla tai maaseudun paikalliskeskuksissa. Kyselyn tulos vahvistaa yleistä käsitystä ja aikaisempia tutkimuksia, jossa nuoret miehet jäävät maaseudulle, kun tytöt muuttavat pois.

Kolme viidestä nuoresta on ylpeä kotikunnastaan

Kuvio: Oletko ylpeä kotikunnastasi?
Erot poikien ja tyttöjen sekä maaseutu- ja kaupunkilaisten välillä (%):

Tekemistä kaivataan

Tekemistä ja oleskelupaikkoja kaivataan nykyistä enemmän ja kotiseutu halutaan säilyttää luonnonläheisenä:

Lähes joka toinen nuorista mainitsi jonkin muutostoiveen kotikuntaansa. Näitä olivat eritysesti nuorille suunnatut aktiviteetit, oleskelupaikat ja palvelut. Tytöt vastasivat poikia useammin toivovansa lisää harrastusmahdollisuuksia ja oleskelupaikkoja sekä ympäristöön liittyviä muutostoiveita, kuten ympäristön siisteydestä huolehtiminen ja paikkojen kunnostus.

Ylpeys kotikunnasta

Kolme viidestä nuoresta on ylpeä kotikunnastaan:

Nuoren ylpeys omasta kotikunnastaan kertoo tyytyväisyydestä nykytilanteeseen. Nuorista lähes joka toinen koki voivansa vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin kotikunnassaan ja joka toinen, ettei hänellä ollut sellaista asiaa, minkä puolesta haluaisi vaikuttaa. 

Pojat vastasivat tyttöjä useammin, etteivät tekisi muutoksia kotikuntaansa ja olivat myös merkittävästi tyttöjä ylpeämpiä kotikunnastaan sekä tietoisempia omista vaikuttamismahdollisuuksistaan.